Ensivaikutelma ja bisnespukeutuminen -- First impression and business attire

You would like to read it in English? OK, click this.

Artikkelissa, johon viittasin edellisessä jutussani, on toinenkin ajatus, joka ansaitsee bisnespukeutujan huomion. Kyseessä ovat Shaun Goldenin, Fox televisio-yhtiön koripalloasiantuntijan, ajatukset ensivaikutelmasta ja itsensä kunnioittamisesta:

"Laitan tälle nuorelle miehelle lippalakin ja kuten näette lippa on suorassa," Golden kertoi [yleisölleen]. "Tämä osoittaa yksinkertaisuutta. Ihmiset sanovat, että tässä on yksinkertainen, suoraviivainen ihminen. Mutta, jos siirrän lippaa vain kaksi tuumaa sivulle, ihmisten ajatukset hänestä muuttuvat, ja jos siirrän lippaa kuusi tuumaa, heidän ajatuksensa muuttuvat vielä pahemmiksi.
"Kohota housujasi tuuman verran, ja ihmiset huomaavat sinut. Laske niitä kahdella tuumalla, ja ihmisten näkemys muuttuu. Tee oikeat valinnat sen suhteen, miten pukeudut, miten kävelet, miten istut ja syöt. Sinun on kunnioitettava itseäsi, jotta muutkin voivat sinua kunnioittaa.”

Myös bisnespuvussa tuuma on iso asia. Ovatko housun lahkeet liian pitkät tai liian lyhyet? Kummassakin tapauksessa asu kertoo negatiivisia asioita kantajastaan. Liian kiireinen. Kovin suurpiirteinen. Huolimaton. Välinpitämätön. Huolehtimalla asustani pystyn hieno-varaisesti kertomaan asiakkailleni ja liiketuttavilleni pystyväni pitämään hyvää huolta myös niistä asioista, jotka he uskovat käsiini.

Bisnes-puku, asiallinen vai persoonallinen? -- Business attire, appropriate or personal?

You would like to read it in English? OK, click this.

Törmäsin nettiä selatessani ajatukseen, joka jokaisen olisi mielestäni hyvä pitää mielessään pukeutuessaan työ-päivää varten:

“Olemuksesi erottaa sinut kaikista muista. Se voi yhtä hyvin nostaa sinut ylös kuin painaa sinut alaskin.” (DeKalb County Schools Superintendent Dr. Crawford Lewis)

Mitä 'olemus' tarkoittaa? Muiden muassa 'mielenlaatu' ja 'luonne' ovat sanoja, jotka 'olemus' tuo minulle mieleen. Olemuksemme paljastaa meistä paljon: ajattelutavastam-me ja muista abstrakteista ominaisuuksistamme.

Olemuksella on kuitenkin myös konkreettinen merkitys: ilmiasu. Pukeutuessamme luomme tuon osan olemustam-me. Ilmiasussamme konkretisoituvat olemuksemme abstraktit merkitykset. Pukeutuessamme me annamme konkreettisen muodon mielenlaadullemme ja luonteel-lemme. Miksi siis emme kiinnittäisi pukeutumiseemme asian vaatimaa huomiota?

Olen samaa mieltä Dr. Lewisin kanssa, kun hän sanoo, että olemuksemme voi olla meille eduksi pyrkiessämme etenemään urallamme tai koitua etenemisen esteeksi. Esimerkiksi minä en palkkaisi yritykseeni edes ompelijaksi ihmistä, joka pukeutumisellaan osoittaisi työpaikkahaastattelussa, ettei hän arvosta bisnes-pukeutumisen pelisääntöjä. Yrityksenihän pyrkii auttamaan ihmisiä nimenomaan bisnespukeutumiseen liittyvissä asioissa. Jos työnhakija olisi pukeutunut asiaan kuulumattomalla tavalla ymmärtämättömyyttään, virhe olisi korjattavissa, mutta minulla ei ole aikaa eikä haluakaan yrittää korjata asenneongelmaa.

Meidän on siis hyvä muokata ulkoinen olemuksemme aina kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi; on hyvä tuntea säännöt ja normit ja noudattaa niitä. Kuitenkin liian tiukka sääntöjen ja normien noudattaminen voi olla yhtä haitallista kuin liian väljä suhtautuminen niihin.

Ei pidä unohtaa, että ulkoisella olemuksellamme ilmaisemme mielenlaatumme, ajattelutapamme ja luonteemme. Jos noudattaa liian orjallisesti bisnes-pukeutumisen sääntöjä ja normeja, on valitettavan helppoa tuottaa olemus, joka ei kiinnosta ketään. On kuin ihmisellä ei olisi asiallisen kuorensa sisällä mitään mielenkiintoista: ei mielenlaatua, joka herättäisi luotta-musta, ei ajattelutapaa, joka kiehtoisi eikä luonnetta, johon voisi ihastua.

Onnistuneessa bisnespukeutumisessa tilanteenmukai-suus ja persoonallisuus ovat tasapainossa.

Dr. Lewisin viisaat sanat löytyvät täältä artikkelista Character Education Summit draws audience of over 850

Lainesh malliston alkulaukaus -- The kick off of Lainesh Collection

You would like to read it in English? OK, click this.

Tapasin naispuolisen ystäväni K:n eräänä kuluvan vuoden huhtikuisena perjantai-iltana. Häntä selvästi vaivasi joku asia. Pian hän kertoikin minulle alkuillan ostosreissustaan, joka ei ollut onnistunut aivan hänen toiveittensa mukaan.

Tarkkaan en K:n sanoja enää muista, mutta asian ydin oli, ettei hän ollut tyytyväinen vaatekauppojen bisnesvaate-tarjontaan. K ei voi sietää "tätimäisiä" jakkupukuja, ja kuulemma muuta ei tarjolla juuri ollut. Turhautuneena hän kysyi, miksen tee vaatteita, kun kerran osaan. Kerroin hänelle ajatelleeni joskus, että voisin perustaa vaateliikkeen, jossa möisin itse suunnittelemiani bisnesvaatteita. K tarttui ajatukseeni kuin sika limppuun. Vain muutama tunti myöhemmin meillä oli ensimmäinen liiketoimintasuunnitelmaluonnos valmiina.

Tässä ensimmäisessä keskustelussa K ilmaisi kiinnostusta joko sijoittaa rahaa yritykseen tai tulla siihen mukaan osakkaaksi. Myöhemmin hän ei elämäntilanteessaan tapahtuneesta muutoksesta johtuen voinutkaan lähteä mukaan, mutta minulle käymämme keskustelu oli se alkulaukaus, josta yrittäjäksi ryhtymiseni prosessi sai alkunsa.